Viidellä puikolla ja tussilla - enimmäkseen

Tämän vuoden käsityöt ovat toistaiseksi syntyneet viidellä puikolla. Tekee hyvää välillä olla rönsyilemättä liikaa ja kun tämä sukkien aika nyt vihdoin koitti, niin olen ottanut ajasta vaarin niin sanoakseni. Tässä viimeisin valmis pari, jotka ovat jo täydessä käytössä. Varret ulottuvat polviin asti.

Aukkokantapää ei ollut ollenkaan hankala tehdä, kuten kuvittelin. Eri asia sitten on, onko sen tekemisessä järkeä. Ainakin sen olisi näissäkin sukissa voinut tehdä vaikka yksivärisestä langasta, että se erottuisi paremmin. Sukkia tehdessä olen miettinyt, että aika nerokkaita ovat olleet sukanteon pioneerit, keitä sitten lienevätkään. Mikähän kantapää mahtaa olla vanhin vai onko eri puolilla maailmaa keksitty vähän erilaisia viritelmiä? Mene tiedä.

Tässä varsinaisten käsitöiden ja varsinaisen kuvataiteen välimaastossa on sentään pitänyt viettää pari iltaa korviksienkin parissa.

Niiden tekeminen kiehtoo edelleen. Minulle tekee hyvää keskittyä kerrallaan muutamaan neliösenttiin ja koen niin suurta iloa noista erilaisista viiruista ja vivahteista, joita käsien ja pään yhteistyössä syntyy. On myös kiva kokeilla taas jotain vähän uutta tekniikkaa tässäkin asiassa. Siitäpä esimerkki alla.

Nämä ovat ensimmäiset ja ainoat tussilla ja akvarellivärikynillä syntyneet kappaleet. Otin ne omaan käyttööni ja kokemuksesta voin sanoa, että ah miten mainiosti ne sopivatkaan kuvataidetuokion vetämiseen. 
Kuvataidetuokiot muistuttavatkin aina siitä, että pitäisi enemmän malttaa piirtää ja maalata itsekin. Niinpä olen raivannut aikaa sillekin kädentyölle viime päivinä.

Nämä mekot ovat myös eräänlaista keskittymisharjoitusta. Olen töissä käyttänyt mandala-kuvioita erilaisissa harjoituksissa ja näissä on vähän samaa, vaikka en niitä värittänyt. Luulenpa, että näitä syntyy vielä lisää.

Puikkoihin palatakseni, nyt on menossa tämmöinen pari. Lanka Regiaa ja ohuet puikot edelleen eli 2,5.

Opetteluvuorossa ryppyvarsi, ristiin vahvistettu kantapää ja spiraalikärki - johan siinä on tarpeeksi uusia asioita yksiin sukkiin! Kantapää tuntuu hyvältä, vielä tavallista vahvistettua kantapäätä tukevammalta.

Tässäpä tämänkertaiset tekeleet, nyt jatkamaan toisen sukan vartta.

Sukkasillaan

Voi suomen kielen ilmaisuvoimaa! Miten kivasti pystymmekään kertomaan, että sukat jalassa ollaan. Yhtä ihastunut olen nyt myös sukkien tekemiseen. Olen ihan noviisi tällä alalla, joten mitään ihmeellisiä uutuuksia tästä postauksesta on turha odottaa. Tyvestä puuhun...  Olen ihan tarkoituksellisestikin tehnyt näitä perussukkia muutaman parin, että niiden tekeminen edes alkaisi sujua ilman ohjeita - ja johan se onneksi sujuu. Tässä siis kotoa löytyneistä langoista tämä pari, 2,5 puikoilla tehty. Istuvat omaan jalkaan oikein mukavasti.

Seuraava pari on villatakkilankojen tähteistä eli Nallesta. Sen verran sentään "irrottelua", että resori on 4 o, 2 n. Suussa on pieni koristeraita, jonka bongasin ja opettelin Pirkanmaan kotityön ohjekuvastosta. Sukat näyttävät todella pitkiltä kuvassa, mutta ovat kokoa 39-40.

Näissä seuraavissa tein resoriin muutaman raidan niin, että nurjat silmukat ovat eri värillä. Tulos on vähän palmikkomainen. Ja kun vedin sukat jalkaani, niin nuo punaiset kohdat näyttivät hauskasti pieniltä sydämiltä. Sukista tuli vähän lyhyenlännät, kun pelkäsin langan loppuvan - no, sitähän sitten jäikin pieni kerä vielä yli. Pitäisi malttaa heti ennen aloitusta jakaa kaikki langat kahteen osaan, mutta kun ei... Lanka on Pirkanmaan kotityön roosa nauha -lankaa, josta ne vuoden ensimmäiset sukkani tein. Saman firman lankoja on myös tuo lila.

Kauppareissulla sattui käteen Novitan sukkalehti (miten sitä satuinkin sinne lankahyllyjen tuntumaan!) ja päätin tehdä polvisukat ja aukkokantapään. Kantapää olikin aika hauska tehdä, mutta miten se yksinkertainen neule kantapäässä mahtaa kestää. Ensimmäinen sukka on jo valmis ja toisessa kiilakavennukset menossa.

Päässä jo risteilee jotain muitakin neulesuunnitelmia kuin nämä sukat, mutta katsotaan nyt. Odottelen hiihtokelejä, että hartiat saisivat tervettä liikettä kaiken nykertämisen jälkeen. Liikaa pakkasta, liian vähän lunta! Ehkä tässä siis ehtii vielä muutamat sukat neuloa parempia kelejä odotellessa. No eipä se aika hukkaan mene siinäkään :).

Tervehdys turhuuden markkinoilta

My first aquarels this year

Niinhän siinä taisi käydä, että sukkainnostus puri oikein kunnolla. Nyt ei malttaisi sitten muuta tehdäkään, mutta otinpa sentään värit ja siveltimet esiin ja kokeilin, vieläkö ne pysyvät käsissä. Ja kun taidot ovat lajissa rajalliset, ei auta kuin tehdä sitä, mitä jotenkin osaa. Mietin piirrellessäni, että olen viime vuoden viettänyt korujen ja hameiden maailmassa eli suomentanut ensin korukirjan ja hamekirja on juuri lähdössä eteenpäin - ihmekös, jos aihepiiri on tällaista... Onkohan kenkäkirjoja???

 

Arki on taas alkamassa, ja arkeeni liittyy myös kuvataide, joten piirtämistä ja maalaamista pitäisi muistaa tehdä aina silloin tällöin. 

Nämä kuvat eivät ole postikorttikokoa vaan suurempia, kun semmoisiakin oli kaivattu :).

Sukantekele odottaa!