Juhannustoivotukset

Pikkupiipahdus taas täälläkin...  Kevääni on mennyt pitkälti kuvataiteen parissa. Viimeksi olen hurahtanut litoposterille tekemääni sekatekniikkaan. Tämän työn myin eilisellä iltatorilla. Olen niin onnellinen, kun työni ovat puhutelleet muitakin.

Myös uusin suomennokseni ilmestyi pari viikkoa sitten. Toivottavasti nahkatyönharrastajat löytävät! Ja toivottavasti kirja houkuttelee uusiakin tekijöitä! Artesaaniopintoihin kuului myös nahkatyökurssi ja pidin kovasti nahasta materiaalina. Sen jälkeen ei kyllä ole tullut tehtyä mitään - ehkä myös siksi, että nahkatöissä pitää olla heti alkajaisiksi jonkin verran erityistyökaluja.

Näiden kuulumisten myötä oikein mukavaa (ja toivottavasti vähän lämpimämpää!) juhannusta kaikille satunnaisille bloginkävijöille ja iloista ja innostavaa kesää!

Huomaako kukaan - anyone there....????

Jostain pälkähti päähäni "vierailla" vielä täällä blogissani ja testata, vieläkö tänne joku muu mahdollisesti eksyisi. Korviksiin näköjään olen lopettanut, joten olkoonpa testikuvani sitten viimeisimmät versiot niistä, aivan tässä pari viikkoa sitten syntyneet. Materiaali on siis edelleen akvarellipaperi, mutta jotain uuttakin niihin aina kehittelen - tässä esimerkiksi nämä pyöreät, joihin olen viime aikoina hurahtanut. Ja on niissä myös ripaus metallinhohdetta. Alustallakin on tarinansa. Kotikaupunkini kirkko paloi vuosi sitten pääsiäisenä, surullinen tapahtuma. Tämä reunoilta mustunut komea hirrenpala on muisto lattiasta.
Eipä tämän enempää. Olisi tosi kiva, jos mahdollinen satunnainen matkailija laittaisi kommenttia - eihän sitä tiedä, vaikka vielä innostuisin tänne silloin tällöin jotain riipustamaan:).
Aurinkoista kevättä!

Aika aikaa kutakin...

Viime päivinä ja - meilläpäin siis oikeastaan vasta nyt - on saanut nauttia kesän lämmöstä. Silti mustikkametsässä tänään saattoi jo selvästi havaita syksyn merkit. Illat hämärtyvät, päivät lyhenevät. Miten ihanaa, että saamme elää vuodenaikojen mukaan. Syksy on myös uusien alkujen ja innostuksen aikaa. Minä olen ottanut tämän syyskauden tavoitteeksi päästä eroon liiasta tavarasta! Ei mikään harvinainen ongelma nyky-Suomessa ja kaikissa länsimaissa.  Tavaroita läpikäydessä tulee mieleen myös elämän monet muut rönsyt, joita on pikkuhiljaa päässyt syntymään. Nekin ovat antaneet kovasti, mutta karsinta olisi paikallaan. Niinpä päätin hyvästellä tämän bloginpidon. Olen kiitollinen, että yksi ja toinen on käynyt kurkkaamassa töitäni ja joskus on tullut kommenttejakin. Kiitos niistä kaikista!

Käteni onneksi toimivat edelleen ja niillä syntyy jatkossakin - toivottavasti - aina jotain. Laitan tähän viimeiseen postaukseen nyt vielä uusimmat korvakoruni. Ja nehän ovat siis akvarellipaperista - noihin ylimmäisiin laitoin lisätekstuuria langasta.

With these latest earrings I would like to thank all visitors of my blog - and say goodbye.

Käsillätekemisen iloa meille kaikille! Blogini tietenkin pysyy luettavissa edelleen ja siinä olevat yhteystietoni ovat voimassa.  Töitäni voi myös jatkossakin bongata toreilla tai myyjäisissä.

Pussukan- ja kuvantekijän puuhia

A purse for a country style birthday party

Ystävä sai kutsun kantrityyliseen merkkipäiväjuhlaan naapurimaahan ja löysikin kivat tamineet. Yksi vain puuttui: pussukka. No, hätä ei ole tämän näköinen ja hädässähän se ystävä tutaan. Onneksi (meitä?) pussukantekijöitäkin tarvitaan! Juhla-asuun kuuluu pitkä huivi kuvan ruutukankaasta, joten ei kun ostamaan huivi nro 2 ja siitähän se puuttuva osanen sitten syntyi. Punainen kangas eli vuori on vanhan pellavatunikani selkää. Se on valmiiksi purettuna odottanutkin jo pääsyä uusiokäyttöön. Tilaaja halusi palmikoidun hihnan, johon sitten upposikin suurin osa huivia.

Käsillä olen tehnyt muutakin viime aikoina. Limingan taidekoulun kesäkurssilla syntyi elämäni ensimmäinen - toivottavasti ei viimeinen - kuvakirja. Se on nimensä mukaisesti KUVAkirja, ei siis nimen ja tittelilehden lisäksi sisällä tekstiä lainkaan. Tässä muutamia kuvia näytteeksi:

Last week I made my very first picture book.

I cut the dresses of an old knitting magazine.

No words...

Päähenkilön puvusto on peräisin Novita neuleet 1/99 -lehdestä, joka sattumoisin oli mukana. Tai ehkä ei niin sattumoisin - minä uskon vahvasti kaiken tarkoitukseen...

Kesäpäivänseisaus

Tänne asti on kesä edennyt, ja on aika taas päivittää viimeaikaisia tekemisiä. Olipa työtehtävä mikä tahansa, aina tuntuu hyvältä saada jotain päätökseen ennen lomaa. Minulla viimeiseksi työksi ennen lomaa jäi tällä kertaa viiden kassin sarja.

Kaikki viisi on painettu samalla kuviolla, joka on kassin kummallakin puolella. Kuvia piirrellessä ja seulan alle asetellessa tuli pitkästä aikaa niin ihanan luova olo :). Onpa mukava elokuun alussa palata töihin nämä tuliaiset mukana.

Töihin liittyy myös seuraavat kuvat. Ideoin - ja osin toteutinkin - työtilaan oviverhot. Niihin toivottiin painoja, ja siinä mielikuvitukseni pääsi hypähtelemään.Näissä pikkuruisissa hernepusseissa on sekä oviverhojen mustaa että aikaisemmin maalaamieni ikkunaverhojen punaista ja oranssia. Miten taas sattuikaan omasta komerosta löytymään niin sopivia tilkkuja! Punainen ja musta ovat pellavaa, oranssi (kuvassa aika keltainen) on itse maalaamaani puuvillakangasta. Varsiosassa on tarranauhaa.

Tässä sitten verhon nro 1 helmaa valmiina. Itse verho on Ikean ja sattui silmiini kirppiksellä. Tarrojen vastakappaleet sijoitin huomaamattomasti kuviokohtiin. Verho ei yksinään riittänyt oviaukkoon, joten seuraksi valittiin yksivärinen musta.

Painot tuovat verhoihin yhtenäisyyttä ja antavat kivan ja persoonallisen ilmeen.Ja verhot myös täyttävät sen alkuperäisen toiveen eli toimivat näkösuojana.

Alkukesän viileydessä syntyi myös tämä kauluri. Malli oma tuttu versioni wingspan-huivista.Langat ovat
sinisen ja vihreän sävyjä, materiaalit ja paksuudet vaihtelevat. Ihmeen harmoninen kokonaisuus niistä lopulta syntyi. Kauluria voi pitää joko näinpäin

tai näinpäin...

Huomaakohan eroa? Viimeistelin reunuksen rapuvirkkauksella ja jännitin, riittääkö lanka vai ei. Ja kuinkas kävikään, sitä jäi vielä 5 cm päättelemiseen - arjen pieniä ihmeitä :)

Nyt on sitten loma. Ihan erossa käsitöistä tuskin maltan olla. Kesän ensimmäiset paperiakat saivat eilen alkunsa; uusi villatakki purkulangoista on aloitettuna. Kesätoreillakin on tarkoitus jossain vaiheessa piipahtaa omien tuotteiden kanssa. Ja parin viikon päästä on mielenkiintoinen kuvituskurssi!

Bloginpitäjä toivottelee kaikille virkistävää kesää! Yritän tänne aina jotain pikku-uutisia saada aikaan. 

Myrskyn mylviessä

My "evergreen" print

Voi tätä toukokuuta! Tuuli ulvoo nurkissa, vettä sataa, ulkotöihin ei ole asiaa, Mutta kyllähän käsityöläinen aina tekemistä keksii. Tällekin viikolle järjestyi yksi ihan kokonainen käsityöläispäivä. Keittiön juuri pestyyn ikkunaan piti saada uusi verhokappa ja niinpä tartuin taas lempileimasimeeni ja painoin kappakankaan. Väriä ei tietenkään koskaan osaa sekoittaa sopivaa määrää, joten sitten vain penkomaan kangasvarastoja ja voilà - tässä siis samaa kuosia eri sävyissä.

A new kitchen curtain

Ikkuna sai kappansa ja tekijä hyvän mielen. Muut kankaat ovat sitten odottamassa seuraavaa kassin- tai pussukantekopuuskaa, milloin sitten yllättääkään.

New felt bracelets with a knitted part

Viileät säät ovat ilmeisesti myös innostaneet huovuttamaan. Jousto-osan neulominen on mukavaa - siihen ei paljon tuhraudu aikaa eikä lankaakaan. Odotan nyt jännittyneenä, miten näihin kesän myyntitapahtumissa suhtaudutaan. Itse arvelen, ettei niin isoa nyrkkiä tulekaan, etteikö sopivaa ranneketta löytyisi (saatan kyllä olla väärässä...).

Työpaikalle pyydettiin korviksia ja tämän myrskypäivän tuotoksena niitä olen tehnyt. Värimaailmaksi toivottiin mustavalkoista, joten täydensin siis niiden valikoimaa.

Paper earrings made today

Kertauksen vuoksi; materiaali on akvarellipaperia ja kuviot tein tusseilla ja musteella.

Can you tell the story??

Nämä edustavat tarinatyyliä - tarina jää käyttäjän tai katsojan keksittäväksi tosin :).

Black & white - or white & black - as you please

Musta ja valkoinen ovat tosi vaikuttava yhdistelmä ja sillä voi leikitellä vaikka miten paljon. Itselleni koen sen liian voimakkaaksi, mutta toisillehan näitä on kiva tehdä. Korvisten teossa mustavalkoisuus on tosin kaikkein vaikein teknisesti. Toisin sanoen, voipi käydä kuten näissä viimeisissä - alkuaan mustavalkoisissa...

This pair wanted more colour :) Red banana paper on backside

Näitä on maalailtu ja pesty muutamaan kertaan ja lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, varsinkin kun taustaksi löytyi punaista banaanipaperia. Ja Kirsikodin vahakangas on myös ihan passeli kuvausalusta - taas kerran.
Huomaanpa tässä, että pieni torikauppiasminäni on herännyt talviuniltaan ja odottaa jo innokkaasti uusia seikkailuja :). Kunhan vain ilmat lämpenesivät!

Nuttuja ja pussukoita

Baby surprise jacket; original model by Elizabeth Zimmermann

Yllätysnuttujen sarja on jatkunut ja huomaan, että yksi on jäänyt jopa kuvaamatta. Kuvan nuttu lähti tyttövauvalle. Langan olen muistaakseni hankkinut Tallinnasta.

Spring time - baby season

Viimeisimpiin nuttuihin olen tehnyt lisäysraidat langankierrolle, mikä kyllä helpottaa kovasti linjassa pysymistä. Tekipä lisäykset millä tekniikalla tahansa, aina ne tulevat näkyviin, eikä se toki haittaa. Tähän nuttuun ostin jo puuvillalankaa - lämpimien säiden toivossa. Kevään edistyminen tuntuu tänä vuonna tavallista hitaammalta, mutta kyllä se sieltä...

Tässä vielä sama takaapäin. Lanka loppui vähän kesken enkä viitsinyt enää ostaa uutta kerää, joten helmaan ja napituslistaan otin kaapista löytynyttä yksiväristä valkoista. Ja kun sitten olin saanut nutun valmiiksi, löytyi alkuperäistä lankaakin vielä yksi pieni nyttyrä - miten tämmöisiä sattumuksia tuleekin nykyään yhä useammin?

Nuttusarjasta pussukkasarjaan; on taottava silloin, kun rauta on kuuma eli innostusta vielä on jäljellä. Innostusta ehkä olisi edelleen, mutta välillä on testattava markkinoita :) - onko kellään innostusta näitäkään ostaa.

Some more small bags with own fabric design

Ja lopuksi vielä tuotekehittelyuutinen:).  Rannekkeeni eivät ole oikein mahtuneet miesten ranteisiin, mutta nyt helpottaa. Keksin neuloa kapean resorikaistaleen, joka olikin vastaus ongelmaan. Taas löytyi yksi käyttötapa myös pienille lankakerilleni.

New innovation to bracelets: large enough even for gentlemen

 Rannekkeet eivät muuten ole ollenkaan liikaa tänäänkään. Varsinkin pyöräillessä ne ovat ihan must.