Niin siinä kävi, että pellavakeristäkin syntyi wingspan-kauluri - eikä hassumpi ollenkaan. Luonnonväri, tumma lila ja vihreä ovat aivan sataprosenttista neulepellavaa, Viipurin ihmeellisestä pellavakaupasta muutama kesä sitten hankittua. Vaaleasta Tampellan Punatulkku-langasta on aikoinaan (70- ja 80-luvuilla!) syntynyt kaksi pitsineulepuseroa, mutta onpa lanka ollut todella riittoisaa; vieläkin jäi muutama kierros pahvirullaan. Lanka on muuten niin ihanaa, että ostaisin sitä heti lisää, jos vastaan tulisi. Huhuu - onko jollain vielä kätköissään? Samaa laatua on myös tuo marjapuuronpunainen, ihmeellinen nettilöytö, joka on nyt viimeistä senttiä myöten tässä kaulurissa.
Kuvakin varmaan kertoo, että kauluslanka on höyhenen kevyttä ja siinä on ihastuttavia puuvillatupsukoita. Olen nyt tehnyt sen verran wingspaneja peräkkäin, että tekee mieli irrotella. Niinpä tässä yksilössä muutamat siivekkeet ovat pidempiä ja kauluksen olen tarkoituksella päätellyt monessa erässä, jolloin senkin leveys vaihtelee. Isot reiät ovat lisäyksiä, joilla sain kauluksen leviämään ja laskeutumaan todella hyvin.
Olkoon tämä kuva vaikka suomalaisen tekstiiliteollisuuden muistolle omistettu, nyyh. Joskus on kieltämättä ikävä sitä aikaa, jolloin puhelinnumerokin oli - siis Tampellan tässä tapauksessa - (931) 11 44 11. Itse asiassa puhelinnumeroiden muuttuminen kertoo aika paljon koko maailmamme muuttumisesta - ennen oli kaikki yksinkertaisempaa.
Huolittelin reunan rapuvirkkauksella ja siihen sitten upposikin tämä Punatulkku. Oikeastaan kauluriin tuli kudottua niin paljon muistoja, että se saa jäädä itselleni. Kunhan kesä koittaa ja suuntaan taas reppuineni toreille, niin tämä ihanuus toivottavasti suojaa hartioita liialta auringolta. Sitä ennen on kyllä haaveissa vielä monta monta hiihtokilometriä!
Kypsemmillä kymmenillä tekstiiliartesaaniksi ja kädentaitojen ohjaajaksi opiskellut EVA K. piirtelee kuvia elämästä, milloin paperille, milloin kankaalle. Puikot ja koukku heiluvat tasaiseen tahtiin, mutta käsillä syntyy yhtä ja toista muutakin.
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
sunnuntai 10. helmikuuta 2013
Viikon varrella valmistuneita
My felting goes on and makes me happy. |
One more wingspan - I'm hooked |
Simple crocheting of cotton in natural colour |
Laskiaisen kunniaksi: pitkiä pellavia! Siinäpä materiaali, johon aion seuraavaksi tarttua. Ensin kuitenkin sukset kainaloon ja sitten after ski - laskiaispullaa ja pellavalankakerien etsintää.
perjantai 1. helmikuuta 2013
Sydäntalven töitä
Tuokin kaulurin reunus - lankaa jäi viimeisen silmukan jälkeen 5 cm - ... Tein siitä aikoinaan (muutaman purkamisen jälkeen) jakkupuvun; taisi olla pari kolme kertaa päälläni ja sitten lähti jonnekin keräyspussissa, ei aavistustakaan suunnasta. Mahtaako peräti vielä olla jossain käytössä?
Uusi sukellus lankakopan pohjaan ja projektille jatkoa. - No, taisin tekaista pari sytomyssyä tosin välissä, mutta ne jäivät kuvaamatta, kun ystävätär jo nappasi ne edelleen toimitettaviksi. Tämä wingspan on vuorostaan tekeillä ohuista villalangoista.
Myös tässä viimeisimmässä huovutuksessa hyödynsin pieniä villapussukoita ja hahtuvalangan pätkiä, joita kertyy. Minua kiehtovat aina kaikenlaiset jämät; koulussakin kolusin aina paperisilppulaatikoita ja sain parhaimmat luonnokseni ja piirustukseni syntymään epämääräisen muotoisille ja toisten pois heittämille - mutta ah niin inspiroiville - paperinpaloille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)