Kenkäpussi on siis sinnitelty valmiiksi asti. Laitoin siihen vuorin vanhasta kiiltäväpintaisesta verhosta, joka sopi väreihin oikein hyvin. Pussista tuli ihan hyvä, toinen asia on, onko sillä muuta käyttöä kuin esittää, mitä voi tehdä vanhasta nahkatakista. No, jotainhan se on sekin. Kaikenlaista roipetta jäi vielä tähteeksikin. Jos elettäisiin vielä niitä aikoja, jolloin oli oikeasti pulaa tavarasta, niin keräisin varmaan talteen ainakin hyvin toimivan vetoketjun, mutta nyt se joutaa roskikseen.
Varsinkin nahkatöissä voi hyödyntää tosi pieniäkin paloja, koska nahka ei purkaannu. Paljon ei materiaalia tarvittu näidenkään iloisten nappieni tarpeiksi.
Laitanpa vielä jonkun kuvan silkkihuiveistanikin. Tässä päivättäessäni on ollut vahvasti semmoinen olo, että ne on eri ihmiset, jotka pärjäävät näiden teknisten vempainten kanssa - meikäläinen satumaailmoineen edustaa toista ääripäätä... Taitaapa olla aika lähteä happea haukkaamaan eli lumitöihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti