Pari pitkää työpäivää ahersin tämän kopallisen kanssa ja olin niin tyytyväinen, monestakin syystä. Sain mielekästä käyttöä varastoihini kertyneille itse kuvioimilleni (värjäystä, batiikkia, maalausta, painokuvioita) kankaille ja olin lempilajini eli pussukoiden parissa. On kaikenmallista ja -kokoista; älykkääseen ja vähempiälykkääseen puhelimeen tai kameraan sopivaa.
Torikauppiaan elämä - muutaman kerran kokemuksella - on yllättävää ja hauskaa. Tiesin, että sadetta tulisi ja tuultakin ja varustauduin sen mukaisesti, onneksi, sillä molempia tuli runsain mitoin. Kuvanottovaiheessa olen jo kerännyt huivikokoelmani pyykkinarulta pöydälle, jossa niitä piti koko ajan vahtia, etteivät lentelisi taivaan tuuliin. Parempiakin (tori)päiviä varmaan on, mutta ei se liika aurinkokaan ole välttämättä hyväksi. Lämpimällä säällä ihmiset nauttivat torillakulkemisesta muuten vain ja syövät jätskiä - eilen sen sijaan liikkeellä oltiin tosimielellä. Ja hauskoja juttuhetkiä ei säät säikäytä, pikemminkin antavat lisämaustetta :).
Entäs nuo pussukat... Kori on yhtä täynnä kuin lähtiessä! Sen sijaan huolinukkekorini tyhjeni silmissä (edellisellä kerralla ei kellään ollut huolenhäivää) - huolestuttiko sää kuitenkin ihmisiä?
Millekähän torille seuraavaksi suuntaisin, nyt kun on pussukatkin jo valmiina... Katsokaapa muuten kuvaa suurennuslasilla - kyllä, aivan elävä musikantti siellä viihdyttää minua ja muutamaa muuta sitkeää yrittääjää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti