sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Ompelukone ahkerana

A reversible bag - the black fabric from shop, the other one my own print
Edellisestä postauksestani unohtui tämä kääntökassi, joten aloitetaanpa nyt sillä. En ole onnistunut pitkään aikaan löytämään kaupoista tavallista mustaa, paksua puuvillakangasta kasseihin - en edes eteläisestä naapurista. Kesälomareissulla sen sijaan bongasin tämmöisen kivan kuvioidun mustan kankaan, joka näin koulujen ja opiskelujen aloitusaikaan sopii oikein hyvin. Kankaan pinnassa on kirjapinoja ja kaunista kirjoitusta.
Two bags in one - as you please
Toisen kankaan kuvioin itse, kuinkas muuten. Tämä on yksi lempileimasiani ja käytän sitä ahkeraan. Kun tarkemmin muistelen, niin sehän on ihan eka leimasimeni sieltä artesaaniopintojen alkumetreiltä. Muistan, miten opettaja johdatteli minua hienosti abstraktisten kuvioiden maailmaan; niinpä kuviosta on häivytetty alkuperäinen tunnistettava lintu. Jos haluan johonkin työhön tyylikästä ilmettä, valitsen usein tämän kuvion.
Both fabrics have an elegant shiny look.
Kassia voi siis käyttää kumminpäin tahansa, asun tai fiiliksen mukaan. Kummankin kankaan pinta kiiltää kauniisti. 

Olen ollutkin aika tiiviisti ja innostuneesti ompelukoneen äärellä viime päivinä.  Työpaikallani kaivattiin jotakin ns. kättä pidempää, jolla myös erikoislapset voisivat harjoitella nappien, nepparien ja solkien avaamista ja sulkemista.
What's this? I don't know either but I made it for more or less disabled children who can practise with it.
Yritin olla suunnitelmallinen ja piirrellä luonnoksia ja kaavoja paperille, mutta kyllä tämä kummajainen lopulta on aikamoinen improvisaation tulos - ilmeisesti myös näyttää siltä :). Olisiko joku mustekalan, tuhatjalkaisen, auringon ja kukan risteytys!
Small scraps and single buttons etc. can be useful.
Kyllä tässä sorminäppäryyttä tarvitaankin; mukana on myös koko joukko pieniä neppareita. Tässä on muuten yksi tapa käyttää sekä tilkkuja (nämä ovat itse värjäämiäni vihreätä lukuun ottamatta) että yksittäisiä nappeja ym. Kieltämättä vähän jännittää, laukkasiko mielikuvitus jo liiankin villisti...

One more pouch to carry in the above "creature"
Pitithän öttiäisellä vielä tekaista pussukka ja jotain näprättävää sain siihenkin. Olen niin iloinen, että saan omia painokankaitani näin hyötykäyttöön.


Yhtenä iltana syntyi tämä lämmin myssy, joka on ensimmäinen kokeiluni Kerstin Michlerin Vertigo-mallista; tosin jo ystävättäreni versioimana. Itselläni oli sitten vielä paljon paksumpi lanka kuin ohjeeessa - Sarek, jonka bongasin kesälomareissulla mikkeliläisestä poistokorista - ja kutosen puikot, joten tämä kappale taitaa olla jo aika kaukana alkuperäisestä. Ohje oli niin kivan simppeli ja malli istuu erittäin hyvin päähän, joten taidanpa kokeilla vähän ohuemmastakin langasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti