Myrskyn mylviessä

My "evergreen" print

Voi tätä toukokuuta! Tuuli ulvoo nurkissa, vettä sataa, ulkotöihin ei ole asiaa, Mutta kyllähän käsityöläinen aina tekemistä keksii. Tällekin viikolle järjestyi yksi ihan kokonainen käsityöläispäivä. Keittiön juuri pestyyn ikkunaan piti saada uusi verhokappa ja niinpä tartuin taas lempileimasimeeni ja painoin kappakankaan. Väriä ei tietenkään koskaan osaa sekoittaa sopivaa määrää, joten sitten vain penkomaan kangasvarastoja ja voilà - tässä siis samaa kuosia eri sävyissä.

A new kitchen curtain

Ikkuna sai kappansa ja tekijä hyvän mielen. Muut kankaat ovat sitten odottamassa seuraavaa kassin- tai pussukantekopuuskaa, milloin sitten yllättääkään.

New felt bracelets with a knitted part

Viileät säät ovat ilmeisesti myös innostaneet huovuttamaan. Jousto-osan neulominen on mukavaa - siihen ei paljon tuhraudu aikaa eikä lankaakaan. Odotan nyt jännittyneenä, miten näihin kesän myyntitapahtumissa suhtaudutaan. Itse arvelen, ettei niin isoa nyrkkiä tulekaan, etteikö sopivaa ranneketta löytyisi (saatan kyllä olla väärässä...).

Työpaikalle pyydettiin korviksia ja tämän myrskypäivän tuotoksena niitä olen tehnyt. Värimaailmaksi toivottiin mustavalkoista, joten täydensin siis niiden valikoimaa.

Paper earrings made today

Kertauksen vuoksi; materiaali on akvarellipaperia ja kuviot tein tusseilla ja musteella.

Can you tell the story??

Nämä edustavat tarinatyyliä - tarina jää käyttäjän tai katsojan keksittäväksi tosin :).

Black & white - or white & black - as you please

Musta ja valkoinen ovat tosi vaikuttava yhdistelmä ja sillä voi leikitellä vaikka miten paljon. Itselleni koen sen liian voimakkaaksi, mutta toisillehan näitä on kiva tehdä. Korvisten teossa mustavalkoisuus on tosin kaikkein vaikein teknisesti. Toisin sanoen, voipi käydä kuten näissä viimeisissä - alkuaan mustavalkoisissa...

This pair wanted more colour :) Red banana paper on backside

Näitä on maalailtu ja pesty muutamaan kertaan ja lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, varsinkin kun taustaksi löytyi punaista banaanipaperia. Ja Kirsikodin vahakangas on myös ihan passeli kuvausalusta - taas kerran.
Huomaanpa tässä, että pieni torikauppiasminäni on herännyt talviuniltaan ja odottaa jo innokkaasti uusia seikkailuja :). Kunhan vain ilmat lämpenesivät!

Nuttuja ja pussukoita

Baby surprise jacket; original model by Elizabeth Zimmermann

Yllätysnuttujen sarja on jatkunut ja huomaan, että yksi on jäänyt jopa kuvaamatta. Kuvan nuttu lähti tyttövauvalle. Langan olen muistaakseni hankkinut Tallinnasta.

Spring time - baby season

Viimeisimpiin nuttuihin olen tehnyt lisäysraidat langankierrolle, mikä kyllä helpottaa kovasti linjassa pysymistä. Tekipä lisäykset millä tekniikalla tahansa, aina ne tulevat näkyviin, eikä se toki haittaa. Tähän nuttuun ostin jo puuvillalankaa - lämpimien säiden toivossa. Kevään edistyminen tuntuu tänä vuonna tavallista hitaammalta, mutta kyllä se sieltä...

Tässä vielä sama takaapäin. Lanka loppui vähän kesken enkä viitsinyt enää ostaa uutta kerää, joten helmaan ja napituslistaan otin kaapista löytynyttä yksiväristä valkoista. Ja kun sitten olin saanut nutun valmiiksi, löytyi alkuperäistä lankaakin vielä yksi pieni nyttyrä - miten tämmöisiä sattumuksia tuleekin nykyään yhä useammin?

Nuttusarjasta pussukkasarjaan; on taottava silloin, kun rauta on kuuma eli innostusta vielä on jäljellä. Innostusta ehkä olisi edelleen, mutta välillä on testattava markkinoita :) - onko kellään innostusta näitäkään ostaa.

Some more small bags with own fabric design

Ja lopuksi vielä tuotekehittelyuutinen:).  Rannekkeeni eivät ole oikein mahtuneet miesten ranteisiin, mutta nyt helpottaa. Keksin neuloa kapean resorikaistaleen, joka olikin vastaus ongelmaan. Taas löytyi yksi käyttötapa myös pienille lankakerilleni.

New innovation to bracelets: large enough even for gentlemen

 Rannekkeet eivät muuten ole ollenkaan liikaa tänäänkään. Varsinkin pyöräillessä ne ovat ihan must.

Käsityöläisen päivää

Pidin pitkästä aikaa ompelupäivän ja siinäpä syntyivät nämä vetoketjupussukat. Kaikki kankaat on itse kuvioituja, kuinkas muuten, niin päällipuolet kuin vuoritkin.Töihin meneviin pussukoihin toivottiin vetoketjuun jotain järeämpää vetovempainta, joten tekaisin niihin sävyihin sopivat vanulla täytetyt pikkutyynyt.

Myös korviksia olen tehnyt muutaman parin. Niitä on kiva väkertää, kun saa itse luoda sekä muodon että kuviot ja värit.  Jostakin niihin aina ideat putkahtavat, koskaan ei tule samanlaista paria. Näihin pisaroihin jätin valkoista kevennykseksi. Taustan ihastuttava silkkihuivi on viime viikonlopun kirppislöytö.

Sinivihreät kolmiot edustavat omaa värimaailmaani parhaimmillaan, mutta myyntiin nekin ovat menossa. Ensi kuussahan alkavat jo kesätapahtumat.

Näissä puolestaan olen mennyt ns. oman mukavuusalueeni ulkopuolelle värivalinnoissa. Saapa nähdä, löytyykö niille ottajaa - ja missä ja milloin.

Tekemisissä on taas runsauden pulaa. Yksi on varma: nautin kaikesta, mitä omin käsin saan aikaan.