Väreistä voimaa

Valkoiset batistihuivit saivat reaktiiviväreillä uudet, syvät sävyt. Päätin jättää ne ilman painokuvioita, koska värit ovat itsessään niin herkulliset. En myöskään silittänyt näitä, koska pieni ryppyisyys sopi niihin hyvin. Tulevat käyttäjät voivat itse valita, miten sileinä huivin haluavat pitää.

Värjäys on aina jännittävää ja yllätyksellistä. Tässä erässä kaikkien aineiden ja osatekijöiden suhteet osuivat kohdalleen ja väreistä tuli juuri niin voimakkaita kuin oli tarkoituskin.

 Osan huiveista silitin aivan sileiksi. Siinä ne nyt odottavat joulumyyjäisiä.

Huomaan, että päivien lyhetessä myös aikaansaannokset vähenevät. Korvakoruihinkin tulee näköjään syksyistä melankoliaa.  Toisaalta on kiva huomata, että aina jostain löytyy uusi kuva-aihe ja uudet värisävyt.

Nyt on sitten vain suostuttava tähän kaamokseen ja elettävä sen ehdoilla - annettava kai itselleen anteeksi sekin, että ajatus ei lennä eikä tekstiä synny...

Eriparisukat

Funny socks, a dyeing experiment

Blogissani on ollut vähän hiljaista, kun olen ollut kolmen neuleen loukussa/koukussa - eikä sillä metodilla oikein tule valmista. No, sukat kiilasivat edelle, niiden neulomiseen ei paljon aikaa tuhraantunut. Nämä eivät todellakaan ole identtiset kaksoset, kuten kuvasta näkyy. Niiden juju on siinä, että värjäsin langan itse ja halusin siitä raidallista. Siihen asti siis kaikki hyvin; raitoja syntyi. Mutta mutta... kun en ole mikään millimetri- (enkä kai senttimetrikään) ihminen, niin näinhän siinä sitten kävi. Työ alkoi varsin lupaavasti ja ekan sukan tekeminenhän oli ihan puhdasta nautintoa :).  Tämmöisiä en ole muualla nähnyt: sukat à EVA K.

I tried to make (regular) stripes

Tästä se alkoi; Pirkanmaan kotityön valkoista ja paksua sukkalankaa. Tämä hässäkkä piti siirtää seuraavaksi kuumaan kattilaan, mitä en muuten hoksannut ajatellakaan siinä vaiheessa, kun mietin raidoitusta.

So exciting!

Karuselli toimi ihan hyvin, ja lanka imi värin tosi tehokkaasti. Värit ovat nestemäisiä reaktiivivärejä ja kiinnitin ne mikrossa.

Beautiful details

En kai saa koskaan tarpeeksi värien katselemisesta, ja  näihin pikkusukkiinkin mahtuu niin paljon kauniita sävyjä. Hassua, mutta neuloessa tuli moneen kertaan ryijy mieleen. Lanka on hyvin karkeaa, joten ryijymäisyys ehkä johtuu osittain siitäkin.

Vielä yksi lintu tarrasiipiäisten heimosta :)

One more therapeutic toy bird

Hautomapuuhissa varmaan...

Sukkalankavärjäykset jatkuvat jossain vaiheessa, mutta nyt on aika ottaa esille se seuraava keskeneräinen neule, joka on kesäisempi.

Värjääminen jatkuu

I found a white scarf at a flea market, ravelled, washed, dyed and knitted a pair of knee socks.

Viikko sitten poikkesin kiireissäni kirpparille ja kuinka ollakaan bongasin luonnonvalkoisen tuubihuivin, joka lähti 20 centillä mukaani. Huivi oli pitkä ja painava ja syy painoon selvisikin sitten kun aloin sitä purkaa: se oli kokonaan kaksinkertaisesta langasta neulottu. Minäkös siitä riemastuin :).  Lankaa oli kokonaista 300 g, seitsemää veljestä sormituntumalla. Purin, pesin, värjäsin ja kuten heti arvelinkin, lanka riitti sopivasti polvisukkiin ja vieläpä tuubihuiviin.
Nyt minulla on semmoinen olo, että nämä alkuvuoden sukkaopintoni alkavat tuottaa tulosta ja sukkiin jo tulee omaakin ilmettä. Tein sivuun valepalmikon, joten tuli senkin tekeminen taas kerrattua.

Olen näistä sukista nyt sen verran täpinöissäni, että pitää panna toinenkin kuva. Ne istuvat todella kuin sukka jalkaan, vaikka tuskin itselleni jäävätkään. Värin vaihtumista oli jännä seurata, sitähän ei värjätessä pysty määrittelemään kovin kummoisesti. Teräosan kirjavuus on minusta hyvä, värin ei tarvitse ollakaan konemaisen yhtenäinen.

Wool was enough even for this new scarf.

Huivin tein taas tunturineuletta ja isoilla (5,5?) puikoilla. Tein nuo kaksi varsinaista väriä eli oranssin ja lilan ja kolmanteen kippoon sekoitin ne keskenään. Oranssia riitti siis vain sukkiin, joissa puolestaan ei ole tuota värien sekoitusta.
Kierrätys kannattaa. Ei kai tässä edes rahansäästö ole se varsinainen asian ydin, vaan se kiva tunne, että heh, keksinpäs. Piti tätä iloa oikein jakaa, joten poikkesin tänään samaisella kirpparilla esittelemässä tämän viikon kuluessa tapahtuneen muodonmuutoksen. Ja kirpparinpitäjä vielä kiitteli, että joku tulee oikeasti näyttämään aikaansaannoksiaan :).
Mennäänpä nyt takaperoisesti, kun lankojen keriminen - jota siis riitti! - oli myös niin nautinnollista. Keriessä tuli mieleen, miten lapsena katselin, kun äiti teki kerään aina kolon peukalolle. 

It's nice to wind wool balls.

Ompelukone on myös vähän surissut. Työpaikalle kaivattiin tällä kertaa jotain hauskaa, jonka avulla lapset voisivat harjoitella alhaalta aukeavan vetoketjun käyttöä. Hainpa siis kaupasta nipun vetoketjuja ja haastoin itseni. Onneksi aivot raksuttivat jo ensimmäisen idean ja toinenkin jo odottaa toteuttamista.

This funny fish will help children to use a zipper - I hope...

 

 

Kevät tekee tuloaan ja mielessä siintää jo kesän toritapahtumat. Niinpä äsken värjäsin pitkästä aikaa taas lypsyhuiveja; ehkäpä niitä sitten seuraavassa postauksessa.

Pikahuivi itse värjätyistä langoista

Dyeing wool

Lankoja järjestellesssä sattui käteen kolme vitivalkoista kerää Drops Nepalia (65 % villaa, 35 % alpakkaa), jotka olin joskus ostanut värjäämistä varten. Nyt tuntui olevan oikea hetki toteuttaa sekin aikomus. Niinpä tein ensin sormivirkkausta yhtaikaa kaikista kolmesta kerästä, sitten toiseen ja vielä kolmanteenkin kertaan. Näin sain kolme samalla lailla värjättyä kerää.  Jonkin verran teetti töitä kyllä lettien purkaminen seuraavana aamuna, mutta mukavaa puuhasteluahan sekin on. Väri tarttui lankaan aivan mainiosti, ja itse värjäys käy myös yllättävän nopeasti mikrokiinnityksellä. Lankoja katseltuani päätin tehdä niistä huivin ja kaivoin vanhan tunturineuleohjeen taas kerran esiin.

A quickly finished scarf, warm and simple

Tein kolme värisävyä kolmeen muovirasiaan, joissa uitin palmikkoa. Kuten kuvasta näkyy, sinivihreät sävyt vaihtuvat pehmeästi, mutta musteensiniseen tuli todella jyrkkä rajaus. Eipä se käytössä haittaa. Olen  kuitenkin tulokseen ihan tyytyväinen, koska värjäyksistä tulee helposti sekavan kirjavia - tässä nyt on ainakin toistuvat väriraidat.Yhdistin huivin päät puikoilla. Mittaa tuli juuri sen verran, että huivin voi kietaista kaksinkerroin kaulaansa.

Just the right length

Olipa kiva neuloa vaihteeksi paksuilla vitosen puikoilla, valmista syntyi nopeasti. Tunturineule on helppoa ja näyttävää.

Vertical stripes

Vielä vähän sukkauutisia... Mietin, miten saisin varteen pystyraitoja ja sitten keksin kutoa varret tasona. Tässä tulos. En ole päässyt näitä kenelläkään testaamaan, mutta aika hauskan näköiset ne ovat joka tapauksessa. Muutama sukkapari, aika monta kauluria, pari nuttua ja myssyä on nyt parhaillaan matkalla Bhutanin vuoristoon. Tuntui oikein hyvältä lähettää ne matkaan, enemmän niistä varmaan maailmalla on iloa kuin minun komeroissani. Ja nyt on hyvä syy jatkaa sukkienkin kutomista, into kun ei ole vielä laantunut.