Kesäpäivänseisaus

Tänne asti on kesä edennyt, ja on aika taas päivittää viimeaikaisia tekemisiä. Olipa työtehtävä mikä tahansa, aina tuntuu hyvältä saada jotain päätökseen ennen lomaa. Minulla viimeiseksi työksi ennen lomaa jäi tällä kertaa viiden kassin sarja.

Kaikki viisi on painettu samalla kuviolla, joka on kassin kummallakin puolella. Kuvia piirrellessä ja seulan alle asetellessa tuli pitkästä aikaa niin ihanan luova olo :). Onpa mukava elokuun alussa palata töihin nämä tuliaiset mukana.

Töihin liittyy myös seuraavat kuvat. Ideoin - ja osin toteutinkin - työtilaan oviverhot. Niihin toivottiin painoja, ja siinä mielikuvitukseni pääsi hypähtelemään.Näissä pikkuruisissa hernepusseissa on sekä oviverhojen mustaa että aikaisemmin maalaamieni ikkunaverhojen punaista ja oranssia. Miten taas sattuikaan omasta komerosta löytymään niin sopivia tilkkuja! Punainen ja musta ovat pellavaa, oranssi (kuvassa aika keltainen) on itse maalaamaani puuvillakangasta. Varsiosassa on tarranauhaa.

Tässä sitten verhon nro 1 helmaa valmiina. Itse verho on Ikean ja sattui silmiini kirppiksellä. Tarrojen vastakappaleet sijoitin huomaamattomasti kuviokohtiin. Verho ei yksinään riittänyt oviaukkoon, joten seuraksi valittiin yksivärinen musta.

Painot tuovat verhoihin yhtenäisyyttä ja antavat kivan ja persoonallisen ilmeen.Ja verhot myös täyttävät sen alkuperäisen toiveen eli toimivat näkösuojana.

Alkukesän viileydessä syntyi myös tämä kauluri. Malli oma tuttu versioni wingspan-huivista.Langat ovat
sinisen ja vihreän sävyjä, materiaalit ja paksuudet vaihtelevat. Ihmeen harmoninen kokonaisuus niistä lopulta syntyi. Kauluria voi pitää joko näinpäin

tai näinpäin...

Huomaakohan eroa? Viimeistelin reunuksen rapuvirkkauksella ja jännitin, riittääkö lanka vai ei. Ja kuinkas kävikään, sitä jäi vielä 5 cm päättelemiseen - arjen pieniä ihmeitä :)

Nyt on sitten loma. Ihan erossa käsitöistä tuskin maltan olla. Kesän ensimmäiset paperiakat saivat eilen alkunsa; uusi villatakki purkulangoista on aloitettuna. Kesätoreillakin on tarkoitus jossain vaiheessa piipahtaa omien tuotteiden kanssa. Ja parin viikon päästä on mielenkiintoinen kuvituskurssi!

Bloginpitäjä toivottelee kaikille virkistävää kesää! Yritän tänne aina jotain pikku-uutisia saada aikaan. 

Nuttuja ja pussukoita

Baby surprise jacket; original model by Elizabeth Zimmermann

Yllätysnuttujen sarja on jatkunut ja huomaan, että yksi on jäänyt jopa kuvaamatta. Kuvan nuttu lähti tyttövauvalle. Langan olen muistaakseni hankkinut Tallinnasta.

Spring time - baby season

Viimeisimpiin nuttuihin olen tehnyt lisäysraidat langankierrolle, mikä kyllä helpottaa kovasti linjassa pysymistä. Tekipä lisäykset millä tekniikalla tahansa, aina ne tulevat näkyviin, eikä se toki haittaa. Tähän nuttuun ostin jo puuvillalankaa - lämpimien säiden toivossa. Kevään edistyminen tuntuu tänä vuonna tavallista hitaammalta, mutta kyllä se sieltä...

Tässä vielä sama takaapäin. Lanka loppui vähän kesken enkä viitsinyt enää ostaa uutta kerää, joten helmaan ja napituslistaan otin kaapista löytynyttä yksiväristä valkoista. Ja kun sitten olin saanut nutun valmiiksi, löytyi alkuperäistä lankaakin vielä yksi pieni nyttyrä - miten tämmöisiä sattumuksia tuleekin nykyään yhä useammin?

Nuttusarjasta pussukkasarjaan; on taottava silloin, kun rauta on kuuma eli innostusta vielä on jäljellä. Innostusta ehkä olisi edelleen, mutta välillä on testattava markkinoita :) - onko kellään innostusta näitäkään ostaa.

Some more small bags with own fabric design

Ja lopuksi vielä tuotekehittelyuutinen:).  Rannekkeeni eivät ole oikein mahtuneet miesten ranteisiin, mutta nyt helpottaa. Keksin neuloa kapean resorikaistaleen, joka olikin vastaus ongelmaan. Taas löytyi yksi käyttötapa myös pienille lankakerilleni.

New innovation to bracelets: large enough even for gentlemen

 Rannekkeet eivät muuten ole ollenkaan liikaa tänäänkään. Varsinkin pyöräillessä ne ovat ihan must.

Yllätys Aatulle ja Beetulle :)

EZ-jackets for twin baby boys

Sarjassani "ystävä soitti ja kysyi" syntyi pitkästä aikaa nämä kaksi yllätysnuttua. Ystävän ystäväperhe on kuulemma lisääntynyt kahdella poikavauvalla. Valmiita nuttuja ei ollut, mutta ei näiden tekemiseen paljon aikaa tuhlaantunut, varsinkin kun tein ne kohtalaisen paksusta langasta (Dropsin Lima mix, 65 % ja 35 % alpakkaa) ja siis myös isoilla puikoilla. Ja jos joku ei vielä ole tutustunut Elizabeth Zimmermannin yllätysnuttuihin, niin tiedoksi, että ne kudotaan yhtenä kappaleena.

You can always recognize an EZ-jacket from back

Takin tunnistaa helposti tästä erikoisesta takaosasta ja etuosan koristeraidoista eli lisäyksistä, jotka tein tällä kertaa yksinkertaisesti langankierroilla. Lukija tutkikoon itse, missä nutut poikkeavat toisistaan....

My own invention - the only seam is knitted

Nutun ainoat saumat ovat hihoissa. Teen nekin aina puikoilla, joten ommeltuja saumoja ei ole ollenkaan. Ja neulehan on ainaoikeaa, minkä ansiosta nuttu kasvaa jonkun matkaa vauvan myötä.

Hauska juttu, että näin lankalauantain iltana ennen kokkoajelulle lähtöä oli raportoitavaa lankatöistä. Eivätkä nämä nyt tähän lopu - samaisen ystävän toiseen ystäväperheeseen oli syntynyt tyttövauva, jonka nuttua nyt pistelen.

Langanloput käyttöön

Wingspan collar - once again

Tuttava sattui kysymään, olenko tehnyt vielä wingsspan-kaulureita, ja eihän siinä muu auttanut kuin ottaa puikot ja lankakerät esiin ja panna toimeksi. Mitään suunnitelmaa värien kanssa ei ollut, vaan kaivoin uutta kerää kehiin, kun entinen loppui. Jossain vaiheessa työ näytti aika kaoottiseltakin, mutta lopputulos ei sentään ole hassumpi, kun lähtökohtana on saada langanloput hyötykäyttöön. Kaulusröyhelö olisi voinut olla reilumpi, sillä viimeistä lankaa löytyi yllättäen useampikin pikkukerä, mutta en jaksanut/viitsinyt ruveta enää purkamaan, kun viimeisellä kerroksella silmukoita oli melkoinen määrä. Suurin osa langoista on Pirkanmaan Kotityön täysvillaista ohutta lankaa ja kai peräisin artesaaniopintojeni työssäoppimisjaksolta.

Eilenillalla innostuin tekemään yhdet korvikset. Tavallisesti teen muutaman parin sarjan, kun siihen puuhaan ryhdyn. Nämä täydentävät kivasti mustavalkoisteni valikoimaa.

Paper ear rings from yesterday

Tämä käsityöläinen on ollut vähän talvihorroksessa joulumyyjäisten jälkeen, mutta onneksi tuttavapiiri ei ole unohtanut tuotteitani. Kyllä niitä pikkuhiljaa syntyy, katse kohti uutta kesää ja uusia markkinoita.

Loppukevennyksenä kuva hiukan asian vierestä...

Love your translator!

Kädentaitoihin liittyvät myös monet suomentamistani kirjoista. Nyt on menossa kansainvälinen kampanja Love your translator, jonka myötä haluamme tehdä kääntäjän työtä näkyvämmäksi. Olisi voinut kyllä tuo tarrakin kuvassa näkyä paremmin!

Alkuun päästy

First pair of socks for this year

Uuden vuoteni ensimmäinen käsityö ovat nämä sukat, joita olen hiljalleen pistellyt silloin tällöin, kun en ole halunnut ihan kädet helmassa istua. Langan hankin joskus Karnaluksista, vyötekin on jo ehtinyt kadota, mutta saksalaista se on joka tapauksessa ja ihan miellyttävää kutoa. Saajaa ei ole näköpiirissä, mutta aikahan se tavaran kaupihtee, kuten meilläpäin on tapana sanoa.

A simple cap of yarn rest

Joululahjasukista jäi lankaa - siis sitä itse värjäämääni - sopivasti tähän yksinkertaiseen joustinneulemyssyyn. Saajan osoite lienee sama kuin sukkienkin...  Onpa muuten ollut tosi kiva taas heilutella puikkoja, kun syksyllä pidin aika pitkän tauon. On se vain semmoinen nautinto, että vaikea pysyä erossa, kun on tottunut lähes lapsesta asti kutomaan.

Ja sitten kangasosastolle! Sain töistä tehtäväkseni kymmenisen metriä verhokappaa uuteen toimipaikkaan. Mikäpä sen mieluisampaa :). Toimeksiannossa oli vain mitat ja toivomus pirteistä väreistä.Päätin heti, että maalaan vaihteeksi ja leveillä pensseleillä ja vapaalla kädellä - kuten teinkin.

I painted new curtains

Metrimäärä oli tosi hulppea (varsinkin pöytääni verrattuna!), joten työvaiheet piti suunnitella hyvin.

The dots are not by mistake...

Ylemmästä kuvasta saattaisi ehkä luulla, että pilkut ovat vahingossa syntyneitä tahroja, mutta ehei. Pelkät raidat olisivat olleet vähän turhan tylsiä, joten tiputtelin viimeisellä käsittelykerralla lusikalla väriä sinne tänne. Pidän itse juuri tämmöisistä pienistä yksityiskohdista ja jaksan tuijotella niitä yhä uudestaan :).

Kangas on puuvillaista painopohjaa ja siis luonnonvalkoista. Jätin valkoista näkyviin, koska se tekee kankaasta kevyemmän ja raikkaamman ja antaa väreille hyvän pohjan. Ompelu on vielä vähän kesken, mutta eiköhän kone huomenna taas hurise.

Käsillätekeminen on hauskaa - nautitaan siitä taas tänäkin vuonna!

Kanoja ja muuta kivaa

Hens at the T-shirt

Torilla on jo ehditty kaivata aikuisten t-paitoja, ja asiakkaiden toiveisiinhan pitää vastata :). Aika näyttää, ovatko kanani vastaus - tässä niitä nyt joka tapauksessa on. Suuria riskejä en ottanut, paitoja on vain viisi. Kuva ei myöskään ole tallessa missään, joten ei näitä kyllästymiseen asti tulla katukuvassa näkemään...

Värivalikoimaa sain pieneenkin sarjaan sentään mahtumaan. Kahdessa paidassa seikkailee varmaankin toisesta kanalasta karannut kana eli seulani taisi mennä jo tukkoon alareunastaan ja piti vähän paikkailla kuvitusta - onneksi konsteja löytyy.

Turkish bamboo yarn, a pleasant knitting experience

Kesäneuleeni valmistui sopivasti näin alkukesästä. Neulomisesta aionkin nyt ottaa vähän kesälomaa, siis aion... 
Yleensä alku aina hankalaa, mutta tässä puserossa alku sujui todella lupaavasti, mutta myöhemmin tuli ongelmia. Langan (Alize bamboo fine) löysin keväällä Karnaluksista, ja se on todella miellyttävää. Huomasin tosin heti, että se on niin ohutta, että yksinkertaisena siitä olisi tullut ikuisuusprojekti. Liukuvärjätyssä langassa olikin sitten oma asettelunsa, että sai molemmat langat kulkemaan suurin piirtein samasta värjäyskohdasta. Ensimmäisessä kappaleessa se vielä sujui, mutta sitten kun piti ruveta katsomaan, että saisi vielä etu- ja takakappaleen raidat jotenkin kohdilleen ja hihoista suunnilleen samaa paria...  Kaiken lisäksi lanka, joka siihen asti oli ollut kuin unelma, alkoi kummasti mennä sykkyrälle, joten käytinkin aika paljon aikaa niiden sykkyröiden kanssa värkkäämiseen (joka kyllä on minulle aika mieluista!). No, kun sain kappaleet valmiiksi, niin se oli siinä - istui kertaheitolla. Lanka on siis turkkilaista bambulankaa ja erittäin juoksevaa, mutta myös jotenkin painavaa.
Nautitaan kesästä! Juhannusruusu avasi ensimmäisen kukkansa, tänään näin jo sudenkorentoja. Jokainen päivää tarjoaa ihmeteltävää yllin kyllin.

Pieniä töitä, pieniä tarinoita

A fish again, with a zipper

I hope, kids will enjoy when practising the zippers.

Vetoketjukaloja on syntynyt pari lisää. Niiden ompeleminen oli paitsi hauskaa myös hyödyllistä minunlaiselleni ompelijalle, jolla vetoketjun ompelemisesta ei ole hirveästi kokemusta karttunut. Kävipä vielä niin hassusti, että kun olin lähes kaikki vetoketjut ommellut, huomasin, että kappas, koneessahan olisi tietysti ollut myös vetoketjujalka - no, ainakin näiden ompeleminen kävi ongelmitta tavallisellakin jalalla.

One way to use small rests of yarn

Viime viikkoina on ollut useampi junamatka ja ainahan langat ja puikot tai virkkuukoukku kulkevat mukana.
Olen myös edelleen yrittänyt päästä eroon erilaisista pienistä lankakeristä, joita vuosien mittaan on kertynyt. Tämän kerän alkuperää en muista eikä siinä ollut edes vyötettä tallella, mutta lanka vaikuttaa silkin ja villan sekoitteelta, joten se sopi mainiosti rannekkeisiin ja myös riitti juuri tasan näihin. Tunturineule, isot puikot ja kirpparilta löydetyt napit - ja taas yksi epämääräinen kerä pois nurkista. Itselleni rannekkeet tuskin jäävät, joten odotan niiden jatkotarinaa. Tarinat saattavat olla yllättäviä! Mainitsin joitakin viikkoja sitten, että lähetin ylimääräneuleitani Bhutanin kuningaskuntaan  - ja kukapa olisi arvannut, mitä sitten tapahtui :).  Yksi kaksinkertaisesta neuleesta valmistamani myssy kuulemma lämmittää nyt siellä jossain vuoristossa kuninkaan entisen kokin päätä - tämän lähemmäksi kuninkaallisia piirejä tuskin eläissäni pääsen :).

Nice to crochet after a while...

Junassa alkoi myös tämän myssyn tarina, ja myssy on tarkoitettu omaan päähän, jopa kertaalleen testattu. Muistelen hämärästi, että langat (aivan ihania!) ovat peräisin viime kesän lomamatkalta, jolla satuin tuntemattomassa kaupungissa lankaliikkeeseen, jossa sai sulloa vitosella lankoja pussin täyteen.

En halunnut myssyyn mitään varsinaisia korvaläppiä, mutta vähän kaarevuutta kuitenkin, joten tein kummallekin puolelle pari edestakaiskerrosta. Ruusukkeen solmin kolmen silmukan putkineuleesta. Se olisi  saanut olla tuota grafiitinharmaata, mutta käytin koko langan yläosaan.
Enkä ole sukistakaan vielä kokonaan eroon päässyt... Koetan sentään sinnikkäästi sinnitellä sukkalankahyllyjen ohi kaupoissa ja toistaiseksi käyttää nämä omat jämälankani.

Another way to use rests...

Sukissa ovat viime aikoina kiehtoneet pystyraidat ja tässäpä yksi sovellus niistä. Tosin nyt kuvaa katsoessa raidat hahmottuvat ehkä enemmänkin poikkiraitoina. Hiirenhammasreunus oli vielä kokeilematta, joten aloitin nämä sukat sillä. Kuten kuvasta näkyy, sain langat (mistä lie kotoisin...) aika tarkkaan käytettyä.

The legs may be too long for a baby :)

Nämä näyttävät paremminkin sukkien pienoismallilta kuin sukilta - terä on lähinnä vauvan jalkaan sopiva, mutta vartta on senkin edestä. Varsi on tasona neulottu ja joustaa siis kovasti. Kantapää ja terän päällipuoli ovat joustetta.

Tänään oli sitten aika kaivaa esiin viime syksynä kesken jäänyt virkattu jakku. Onneksi mallivirkkaus tuntuu vielä jotenkin olevan hyppysissä. Jakku oli vähän liian niukka sekä sieltä että täältä ja pelkäänpä pahoin, että joudun turvautumaan saumanvarojen leventämiseen eli jonkinlaisiin kiiloihin. Periksi en aio kyllä antaa!

Kauniiksi lopuksi vielä tämä yksi pieni vetoketjusarjan työ. Nuken ja pussin epäsuhta johtuu siitä, että nukke (tyttären design) oli niin pieni, ettei sen mittaisia vetoketjuja ollut - kasvunvaraa...

Sleep well:)

Pikahuivi itse värjätyistä langoista

Dyeing wool

Lankoja järjestellesssä sattui käteen kolme vitivalkoista kerää Drops Nepalia (65 % villaa, 35 % alpakkaa), jotka olin joskus ostanut värjäämistä varten. Nyt tuntui olevan oikea hetki toteuttaa sekin aikomus. Niinpä tein ensin sormivirkkausta yhtaikaa kaikista kolmesta kerästä, sitten toiseen ja vielä kolmanteenkin kertaan. Näin sain kolme samalla lailla värjättyä kerää.  Jonkin verran teetti töitä kyllä lettien purkaminen seuraavana aamuna, mutta mukavaa puuhasteluahan sekin on. Väri tarttui lankaan aivan mainiosti, ja itse värjäys käy myös yllättävän nopeasti mikrokiinnityksellä. Lankoja katseltuani päätin tehdä niistä huivin ja kaivoin vanhan tunturineuleohjeen taas kerran esiin.

A quickly finished scarf, warm and simple

Tein kolme värisävyä kolmeen muovirasiaan, joissa uitin palmikkoa. Kuten kuvasta näkyy, sinivihreät sävyt vaihtuvat pehmeästi, mutta musteensiniseen tuli todella jyrkkä rajaus. Eipä se käytössä haittaa. Olen  kuitenkin tulokseen ihan tyytyväinen, koska värjäyksistä tulee helposti sekavan kirjavia - tässä nyt on ainakin toistuvat väriraidat.Yhdistin huivin päät puikoilla. Mittaa tuli juuri sen verran, että huivin voi kietaista kaksinkerroin kaulaansa.

Just the right length

Olipa kiva neuloa vaihteeksi paksuilla vitosen puikoilla, valmista syntyi nopeasti. Tunturineule on helppoa ja näyttävää.

Vertical stripes

Vielä vähän sukkauutisia... Mietin, miten saisin varteen pystyraitoja ja sitten keksin kutoa varret tasona. Tässä tulos. En ole päässyt näitä kenelläkään testaamaan, mutta aika hauskan näköiset ne ovat joka tapauksessa. Muutama sukkapari, aika monta kauluria, pari nuttua ja myssyä on nyt parhaillaan matkalla Bhutanin vuoristoon. Tuntui oikein hyvältä lähettää ne matkaan, enemmän niistä varmaan maailmalla on iloa kuin minun komeroissani. Ja nyt on hyvä syy jatkaa sukkienkin kutomista, into kun ei ole vielä laantunut.

Sukkia ja suomen sanoja

Socks and socks

Ohuet sukkalangat ovat yllättävän riittoisia, ja niinpä useammassa parissa on sama värimaailma. Jotain pikkujujua yritän kuitenkin aina keksiä, ettei sukanteko vaikuttaisi ihan sarjatuotannolta. Varteen vähän pitsineuletta, joka tosin aika huonosti näkyy kirjavassa langassa, kärjet ja kantapäät eri paria. Vasemmanpuoleisissa sukissa kantapää on joustinneuletta. Tytär vertasi äitini ja minun tekemiäni sukkia ja totesi, että mummun sukissa mittasuhteet on paremmin kohdallaan eli varren ja jalkaterän leveydet - totta. Minä olen tehnyt aivan ohjeen mukaisesti, mummu ilmeisesti vuosikymmenien tuomalla kokemuksella. Täytyypä siis ilmeisesti tehdä kiilakavennuksia vähän lisää.

Training different models

Tästä langasta tehtyä aloitusta esittelin jo edellisellä kerralla. No, niinhän siinä kävi, että jouduin antamaan periksi niiden lyhennettyjen ja pidennettyjen kerroksien kanssa. Vaikka periaatteen ymmärsin, ne eivät asettuneet ihan oikeille kohdille, joten teinkin sitten nämä.

The first ones for kids, with buttons and buttonholes

Myös tämän parin kanssa tuli suunnitelmiin muutos. Malli on latvialaisesta,eestinkielisestä sukkalehdestä ja tarkoitettu aikuisille. En vain ymmärrä, miten laihoja sikäläiset jalat ovat, kun teräosa piti tehdä 11 s 2,5 puikoilla. Varsi on helmineuletta, joten se on leveähkö. Myös kantapää on helmineuletta Napit eivät ole pelkkä koriste, vaan varressa on myös napinlävet. Siinäpä voi vaikka harjoitella napittamista :).  Varret tehtiin tasona.

Skirt a Day - my Finnish translation

Ja sitten niihin sanoihin... Uusi suomennokseni tuli juuri painosta ja liittyy kädentaitoihin sekin. Kangaspaloja ja neulatyyny ovat olleet vakiovarusteina työpöydällä kuukausikaupalla ja välillä olen käynyt ompelemassakin. Yhtään oikeaa hametta ei ole kyllä syntynyt - vielä ainakaan.

It was really nice to find names for the 28 skirts.

Työtä aloittaessani vähän hirvitti, miten keksin nimet 28 hameelle, kun alkuperäisistä ei juurikaan ollut apua. Huoli oli turha, työ oli aika hauskaa ja nimiä jäi vielä varallekin.

All the details of a skirt are well explained.

Kirjassa käydään läpi koko hameen rakenne monenlaisine variaatioineen; saumat, vyötärökaitale, laskokset, taskut, helma. Toivottavasti joku innostuu malleja toteuttamaan - ainakin täkäläisessä kangaskaupassa oltiin ihan täpinöissä.







Seuraavakin sukkapari on jo työn alla, mutta koetan nyt malttaa olla esittelemättä keskineräisiä töitä. Lanka ja puikot ovat vaihtuneet paksumpaan suuntaan.

Sukkakouluni seuraava luokka

Näitä sukkia esittelin jo viime viestissäni, mutta kuinka ollakaan, suunnitelmat muuttuivat. Saksalaisissa sukissa näkyy olevan usein päkiän kohdalla joustetta, joten kokeilin sitä minäkin. En tiedä, onko sillä jokin merkitys, mutta hauskempi tehdä, kun tuolla kärjessäkin on vielä jotain vaihtelua. Kärkikavennus on  spiraalimainen.

Omaan jalkaani sukka on vähän liian reilu - tai siis oli - ja siksi tuo joustekaan ei oikein pääse oikeuksiinsa. 
Sukat lähtivät maailmalle saman tien. Lupasin tänä vuonna tuottaa iloisia yllätyksiä ja tämä on yksi niistä. Vastaanottaja ilahtui ilmeisesti, mutta sanoi, ettei sukkia raski panna jalkaan. No voi! Sekin vielä!

Tässäpä langan suunnittelija - taisi tuoda lisäarvoa :)

Ja sitten se seuraava ponnistus! Olen niin mieltynyt lyhennettyihin kerroksiin, että on jokin pakkomielle saada niitä myös sukkiin. Tilasin saksalaisen ohjelehtisen jo vuosi pari sitten ja olen yrittänyt jo aikaisemminkin saada sukat aikaan. Tätä aloitusta on ehditty purkaa ja vaihtaa malliakin. Melkein jyvällä kyllä olen! Sukkiin kudotaan siis sekä lyhennettyjä että pidennyttyjä kerroksia. Katsotaan nyt, miten tässä käy. Kunhan nyt saisin varret ohjeen mukaan, niin tekisin ihan tavallisesti muun osan.
Hartiat kyllä muistuttavat heti aamuisin, että sukkia on tullut taas väkerrettyä. Hiihtämään! Ja johan noita sukkia nyt oikeastaan on, mutta mitenkäs lopetat...

Sokerina pohjalla tänään tekemäni korvikset. Miten värit hehkuvatkaan mustan rinnalla!

Sukkasillaan

Voi suomen kielen ilmaisuvoimaa! Miten kivasti pystymmekään kertomaan, että sukat jalassa ollaan. Yhtä ihastunut olen nyt myös sukkien tekemiseen. Olen ihan noviisi tällä alalla, joten mitään ihmeellisiä uutuuksia tästä postauksesta on turha odottaa. Tyvestä puuhun...  Olen ihan tarkoituksellisestikin tehnyt näitä perussukkia muutaman parin, että niiden tekeminen edes alkaisi sujua ilman ohjeita - ja johan se onneksi sujuu. Tässä siis kotoa löytyneistä langoista tämä pari, 2,5 puikoilla tehty. Istuvat omaan jalkaan oikein mukavasti.

Seuraava pari on villatakkilankojen tähteistä eli Nallesta. Sen verran sentään "irrottelua", että resori on 4 o, 2 n. Suussa on pieni koristeraita, jonka bongasin ja opettelin Pirkanmaan kotityön ohjekuvastosta. Sukat näyttävät todella pitkiltä kuvassa, mutta ovat kokoa 39-40.

Näissä seuraavissa tein resoriin muutaman raidan niin, että nurjat silmukat ovat eri värillä. Tulos on vähän palmikkomainen. Ja kun vedin sukat jalkaani, niin nuo punaiset kohdat näyttivät hauskasti pieniltä sydämiltä. Sukista tuli vähän lyhyenlännät, kun pelkäsin langan loppuvan - no, sitähän sitten jäikin pieni kerä vielä yli. Pitäisi malttaa heti ennen aloitusta jakaa kaikki langat kahteen osaan, mutta kun ei... Lanka on Pirkanmaan kotityön roosa nauha -lankaa, josta ne vuoden ensimmäiset sukkani tein. Saman firman lankoja on myös tuo lila.

Kauppareissulla sattui käteen Novitan sukkalehti (miten sitä satuinkin sinne lankahyllyjen tuntumaan!) ja päätin tehdä polvisukat ja aukkokantapään. Kantapää olikin aika hauska tehdä, mutta miten se yksinkertainen neule kantapäässä mahtaa kestää. Ensimmäinen sukka on jo valmis ja toisessa kiilakavennukset menossa.

Päässä jo risteilee jotain muitakin neulesuunnitelmia kuin nämä sukat, mutta katsotaan nyt. Odottelen hiihtokelejä, että hartiat saisivat tervettä liikettä kaiken nykertämisen jälkeen. Liikaa pakkasta, liian vähän lunta! Ehkä tässä siis ehtii vielä muutamat sukat neuloa parempia kelejä odotellessa. No eipä se aika hukkaan mene siinäkään :).