sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Langanloput käyttöön

Wingspan collar - once again
Tuttava sattui kysymään, olenko tehnyt vielä wingsspan-kaulureita, ja eihän siinä muu auttanut kuin ottaa puikot ja lankakerät esiin ja panna toimeksi. Mitään suunnitelmaa värien kanssa ei ollut, vaan kaivoin uutta kerää kehiin, kun entinen loppui. Jossain vaiheessa työ näytti aika kaoottiseltakin, mutta lopputulos ei sentään ole hassumpi, kun lähtökohtana on saada langanloput hyötykäyttöön. Kaulusröyhelö olisi voinut olla reilumpi, sillä viimeistä lankaa löytyi yllättäen useampikin pikkukerä, mutta en jaksanut/viitsinyt ruveta enää purkamaan, kun viimeisellä kerroksella silmukoita oli melkoinen määrä. Suurin osa langoista on Pirkanmaan Kotityön täysvillaista ohutta lankaa ja kai peräisin artesaaniopintojeni työssäoppimisjaksolta.

Eilenillalla innostuin tekemään yhdet korvikset. Tavallisesti teen muutaman parin sarjan, kun siihen puuhaan ryhdyn. Nämä täydentävät kivasti mustavalkoisteni valikoimaa.
Paper ear rings from yesterday
Tämä käsityöläinen on ollut vähän talvihorroksessa joulumyyjäisten jälkeen, mutta onneksi tuttavapiiri ei ole unohtanut tuotteitani. Kyllä niitä pikkuhiljaa syntyy, katse kohti uutta kesää ja uusia markkinoita.

Loppukevennyksenä kuva hiukan asian vierestä...
Love your translator!
Kädentaitoihin liittyvät myös monet suomentamistani kirjoista. Nyt on menossa kansainvälinen kampanja Love your translator, jonka myötä haluamme tehdä kääntäjän työtä näkyvämmäksi. Olisi voinut kyllä tuo tarrakin kuvassa näkyä paremmin!

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Korvikset, kevään enteitä

A new pair of paper earrings
Yksi kevään merkki taitaa olla sekin, että korviksiani aletaan kysellä. Mikäpä sen hauskempaa; niinpä panin heti toimeksi ja tekaisin muutaman parin. 'Tekaista' antaa kyllä vähän väärän kuvan, sen verran monta ja tarkkaa työvaihetta korvakorujen tekemiseen kuuluu. Mutta voi miten kivaa onkaan kokeilla erilaisia väriyhdistelmiä!
Sunny days are here again...
Näyttääpä vähän siltä kuin nämä korut kasvaisivat tuosta päiväkirjani kannesta :). Ja varjot ovat kuin koppakuoriaisia.
Banana paper suits well to back
Nyt pääsin kokeilemaan myös uutta banaanipaperiani, jota löytyi kuin löytyikin lopulta - ei googlesta vaan Kannuksesta! Oli muuten hyvä muistutus, että edelleen on elämää, asioita ja jopa tuotteita ihan netin ulottumattomissa.
Jatkoa seuraa, kunhan ehditään...



perjantai 13. maaliskuuta 2015

Materiaalien kohtaamisia

Joskus - tai oikeastaan aika usein - mietin, miten yhtäkkiä löytyy niin toisiinsa sopivat materiaalit ja useimmiten ne löytyvät vielä kotoa. Näiden pussukoiden syntyhistoria on sellainen, että bongasin Pelastusarmeiijan kirpparilta kivan nauharullan; nauhoihin en aiemmin ole kiinnittänyt mitään huomiota, mutta viime kuukausien suomentamistyö avasi silmäni myös nauhoille :). No, nauha ehti olla jonkin aikaa ompelupöydälläni ja kuinka ollakaan, kun tytär kotona käydessään selvitteli kangasvarastojaan, sieltä löytyi juuri sopivansävyistä kaksipuolista kangasta nauhan väreihin. Myös puuhelmiä olin johonkin tarkoitukseen joskus hankkinut ja nyt löytyi niillekin paikka. Ja ei kun pussukoita tekemään!
Nämä suljetaan tarralla. Kaksipuolisella kankaalla olisi voinut leikitellä enemmänkin, mutta tyydyin nyt näihin. Huomasinpa muuten, että ompelujärjestystä kannattaa miettiä ennen kuin ryhtyy toimeen - vähän piti purkaakin, mutta sehän nyt kuuluu käsityön luonteeseen.

Pyöreäpohjaisiakin on kaivattu, joten yksi semmoinenkin piti sarjaan tehdä. Tähän sitten sattui löytymään ilmeisesti itse värjäämääni kanttinauhaa ja ah niin samanväriset puuhelmet.

Viimeisessä versiossa tein toiselle puolelle erivärisen kaitaleen. Nauha jo hupeni, mutta vielä sitä riitti tähänkin.


Jostakin purkin pohjalta osui vielä käteen Noro-langan pätkästä kolmella silmukalla neulottu nyöri, joka oli kuin tehty tähän pussukkaan - aivan kuten helmetkin.

Tämä oli kiva sarja tehdä, ja ilokseni työkaverit ottivat sen heti käyttöön, melkeinpä veivät käsistäni :).

torstai 5. maaliskuuta 2015

Kaksi kattia K:n kaupungin kujille

Two cats filled with peas - therapeutic toys for kids
Viime päivien käsityöni ovat taas liittyneet ihan ns. oikeisiin töihini, mutta hyvä niin. Näiden ruipeloiden tehtävänä on rauhoittaa silloin, kun meno yltyy liian vimmatuksi. Herneillä täytetty katti olkapäällä tai sylissä saattaa hillitä menoa ainakin vähän aikaa - tai sitten ei. Kangas on vihoviimeinen pala puuvillaisista keittiönverhoistani, vuodelta jotakin... Kirpparinapitkin pääsivät taas hyötykäyttöön. Ja vaaleanpunaiset rusetit - mitä lie nauhoja, jotka ovat pyörineet silmissäni myös jo pidemmän aikaa.
Here we are... ready to help you
Saa katsoa lähempääkin! Tässä ollaan ja tuijotetaan. Veikkaanpa, että rusetit lähtevät ensimmäisinä, kun en niitä ommellut kiinni mitenkään; sitten varmaankin silmät. Viiksiä en näille tehnytkään.
Another creature for same purpose
Tällä otuksella on sama tehtävä. Muotoilu edustaa abstraktia taidetta; jospa vaikka lapset keksisivät, mitä se esittää. Kangas on ohutta vakosamettia ja herneitä on sisällä tälläkin.

Ja kaikki nämä tyypit siis lähtevät K:lla alkavan naapurikaupunkimme toimintaterapeuttien työvälineiksi :).
Uusia juttuja kehittelemään!