Näytetään tekstit, joissa on tunniste naivismi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naivismi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Torikuulumisia

Before two heavy rain showers...
Päätin keväällä, että tänä kesänä käyn ahkerasti oman kaupungin iltatorilla ja päätöksessä olen myös pysynyt, vaikka torikauppa meillä vähän nihkeätä onkin. Aina sieltä kuitenkin on plussan puolella kotiin tultu. Ja kun sitten torikaupan makuun pääsin, niin enpä malttanut myös lomareissulla olla käymättä ihan vieraalla torilla. Onneksi tuotteeni ovat niin kevyitä ja helposti kuljetettavia, että niiden rahtaaminen julkisessakin liikenteessä onnistuu vallan mainiosti.
Many of my newspaper dolls have found their way to birthday presents to several countries.

  
Where have all the clients gone....
Lypsyhuivit ovat huvenneet tasaiseen tahtiin, joten niitä piti jo ruveta tekemään ennen kuin kokonaan loppuvat.On kiva, että värivalikoimaa on runsaasti.
Some more scarves
Vihreistä tuli niin kauniita, että voisin pitää ne itsekin, mutta kyllä ne nyt torille kuitenkin lähtevät. Saattaa kestää kauankin, ennen kuin niille sopiva ihminen löytyy - tai sitten ei. Kuvista ei varmaan voisi arvata, että materiaali on sideharsoa, sitä kun hyvin harva tunnistaa edes koetellessaan. Ensimmäinen arvaus on lähes poikkeuksetta pellava.
Purple shades

Tässä kolme luumunpunaista huivia. Kyllä värien sekoittaminen on ihanaa; minulla on vain päävärit punainen, sininen ja keltainen. Väreihin tuo syvyyttä ja vivahteita myös se, että huivi on sekä värjätty että painettu, mitä ostajat eivät myöskään tunnu huomaavan.
Blue like the sky
Ja vielä huivi myös täti siniselle :).  Siniset olivat päässeetkin loppumaan kokonaan ja eikös vain viimeksi joku olisi halunnut juuri sinisen.
Toritarinan päätteeksi vielä uusimmat akkani, jotka jo poseeraavat tässä seuraavaa tori-iltaa odotellessa. Siinä on tuote, joka jakaa ihmiset kahteen leiriin!

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kukkamekkohaaveissa

Kankaita järjestellessäni osui käteen palakaupasta ostamani kitinvärinen puuvillasatiinin pala. Se kaipasi ehdottomasti piristystä - ja niinpä taisin kaivata itsekin. Annoin siis palaa! Ihastuin liisteriin, kun kuvioin työpaikan verhoja, joten päätin jatkaa samalla linjalla. Maalailin siis ensin pohjaa melko lailla peittoon, sillä en halunnut valmiiseen kankaaseen kovin suuria kontrasteja.

Kun pohja oli kuivunut, otin liisterin esille. Tein matonkuteista pienen huiskun leimasimeksi, ja sillä tehty vähän epämääräinen kuvio osoittautuikin ihan kivan näköiseksi. Sitten piti taas liisterin kuivua ennen kuin työtä pääsi jatkamaan.
Liistern kuivuttua maalasin kankaan lähes umpeen. En osaa näitä kuviointihommia edelleenkään tehdä suunnitelmallisesti, vaan täysin näppituntumalla. Tosin olin ajatellut laittaa tähän kankaaseen myös hiukan vihreää vastapainoksi, mutta tässä vaiheessa se ei tuntunutkaan hyvältä. Sen sijaan liruttelin vielä lusikalla kankaan pintaan oikein tummanpuhuvia juovia.Kangas oli siis kuvioitu, mutta sittenpä vasta alkoi se jännittävä osuus eli mikä jää jäljelle, mikä häviää. Kaikki kerrokset piti ensin kiinnittää silittämällä ja sitten - alkaa irrottaa! Liottelin liisteriä ensin ihan pesualtaassa käsin, mutta loppusilaus tuli pesukoneessa. Tekniikka toimi ihan hyvin ja kankaassa on paljon ihastuttavia yksityiskohtia ja värisävyjen kohtaamisia. Jotain särmää siinä olisi voinut olla, lopputulos on ehkä vähän liiankin harmoninen nykyiseen makuuni, mutta toisaalta näen kankaassa jotain entisaikojen kesämekkotunnelmaa.
Nytpä sitten kokoilen voimia, että uskaltaisin upottaa kankaaseen myös sakseni :). Tavoitteena ei ole ihan mekko, vaan tunika, jonka kaavatkin on jo piirretty. Tässä vaiheessa ompelupuolen artesaanit käyvät vähän kateeksi!
Tämä kolmikko toivotteli aamulla hyvät huomenet :) Keskiviikkona sitä päästään taas torille!

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kanoja ja muuta kivaa

Hens at the T-shirt
Torilla on jo ehditty kaivata aikuisten t-paitoja, ja asiakkaiden toiveisiinhan pitää vastata :). Aika näyttää, ovatko kanani vastaus - tässä niitä nyt joka tapauksessa on. Suuria riskejä en ottanut, paitoja on vain viisi. Kuva ei myöskään ole tallessa missään, joten ei näitä kyllästymiseen asti tulla katukuvassa näkemään...

Värivalikoimaa sain pieneenkin sarjaan sentään mahtumaan. Kahdessa paidassa seikkailee varmaankin toisesta kanalasta karannut kana eli seulani taisi mennä jo tukkoon alareunastaan ja piti vähän paikkailla kuvitusta - onneksi konsteja löytyy.

Turkish bamboo yarn, a pleasant knitting experience
Kesäneuleeni valmistui sopivasti näin alkukesästä. Neulomisesta aionkin nyt ottaa vähän kesälomaa, siis aion... 
Yleensä alku aina hankalaa, mutta tässä puserossa alku sujui todella lupaavasti, mutta myöhemmin tuli ongelmia. Langan (Alize bamboo fine) löysin keväällä Karnaluksista, ja se on todella miellyttävää. Huomasin tosin heti, että se on niin ohutta, että yksinkertaisena siitä olisi tullut ikuisuusprojekti. Liukuvärjätyssä langassa olikin sitten oma asettelunsa, että sai molemmat langat kulkemaan suurin piirtein samasta värjäyskohdasta. Ensimmäisessä kappaleessa se vielä sujui, mutta sitten kun piti ruveta katsomaan, että saisi vielä etu- ja takakappaleen raidat jotenkin kohdilleen ja hihoista suunnilleen samaa paria...  Kaiken lisäksi lanka, joka siihen asti oli ollut kuin unelma, alkoi kummasti mennä sykkyrälle, joten käytinkin aika paljon aikaa niiden sykkyröiden kanssa värkkäämiseen (joka kyllä on minulle aika mieluista!). No, kun sain kappaleet valmiiksi, niin se oli siinä - istui kertaheitolla. Lanka on siis turkkilaista bambulankaa ja erittäin juoksevaa, mutta myös jotenkin painavaa.
Nautitaan kesästä! Juhannusruusu avasi ensimmäisen kukkansa, tänään näin jo sudenkorentoja. Jokainen päivää tarjoaa ihmeteltävää yllin kyllin.

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Kesälauantain seinäruusuiset

Totisia kuin Tuupaisen kissat....
Tämän kesäni teema on ilmeisesti löytynyt. Ihmettelen taas itsekin, mikä polku johti tähän pisteeseen. Ja toisaalta - mihin johtaa tämä etappi. Mutta eipä mennä asioiden edelle, nyt nautin näiden hahmojen ja ilmeiden (ja tietysti myös länninkien ja muun ehostamisen!) synnyttämisestä.

Jos en ole aikaisemmin muistanut mainita, niin ruusuni ovat siis tauluja eli takana on ripustuslenkki. Nämä pienemmät voi ripustaa vaikka kaulaan. Hykertelen jo ennakkoon, kun ajattalen kaikkia tulevia toritapahtumia.
Eipä helteillä jaksa juuri muuta käsityötä tehdä, joten näillä mennään tällä kertaa.