Jotain on valmistunut ja jotain uutta on tulossa. Tämän puseron aloitin viime kesän helteillä (!) ja sinnittelin loppuun tämän kesän viileydessä ja sateessa. Lanka on Viipurista hankittua neulepellavaa ja yhden puseron olen siitä jo aikaisemmin tehnyt. Taitaapa pusero vähän jopa näkyä profiilikuvassani :). Tässä malli on häthätää keksitty omasta päästä ja nyt tuntuu, että parhaiten onnistui kaulus - vaikka se ei kyllä varsinaisesti omaa tyyliäni olekaan.
Resoreiksi tein valepalmikkoa. Täytyy olla toiveikas; ehkä tällekin puserolle vielä löytyy se oikea käyttäjä... Pellava on todella ihana materiaali myös neuleessa, toista puseroani olen käyttänyt tosi ahkerasti.
Ja sitten seuraavaan...
Myös nämä langat tuovat muistot helteestä - olen ostanut ne jokunen vuosi sitten Viljandista. Toistan nyt itseäni, sillä myös tästä langasta olen jo kutonut yhden villatakin itselleni ja esitellytkin sen aikaisemmassa blogissani (yliveto.blogspot.com). Mitä tästä voisi päätellä: ostan aina tuplalangat:). Lankapussi sattui silmiini ja päätin tehdä pitkästä aikaa aikuisen yllätystakin, kun syksyllä pidän aiheesta taas useammankin kurssin. Voi että on ollut kiva kutoa! Lanka luistaa ja neuleesta tulee niin tasaista ja tietenkin värin vaihtumista on mukava seurata. Ja yllätyshän antaa odottaa itseään ihan viimeisen napin ompelemiseen asti.
Lopuksi vielä eilisen tunnelmia: pikkuruinen LYPSYHUIVIPUTIIKKINI Puuhkalan museon pihamaalla. Käytössäni oli puolet portaasta ja ovi ja kaupanteko oli kaikin puolin intensiivistä; vettä tuli kuin aisaa KOKO AJAN ja raju ukkonen ravisteli pari kertaa. Onneksi torikokemusta on nyt kertynyt sen verran, että vastoinkäymiset (?) ns. lisäävät vettä markkinointimyllyyni. Lopuksi saatoin vain ihmetellä, miten paljon kaupungissamme on lypsäjiä ja miten sattuivatkin eilen juuri minun sihtiini :). Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
Onpa ihanat värit neuleissa, etenkin tuossa ylemmässä! Ja myyntipaikka on niin hieno, että melkein kateeksi käy. :)
VastaaPoista