perjantai 20. heinäkuuta 2012

Hiiri kissalla räätälinä - ainakin melkein or my handmade bags

I love stencil printing with my own design.
Mistähän tämä kassivimma sai alkunsa... Minun piti ommella itselleni pusero maalaamastani burette-silkistä ja sain leikkaamiseen tukiopetusta, mutta mutta - jossain vaiheessa harhaannuin syrjäpoluille ja niinpä puserontekele ei ole edistynyt lainkaan (tukiopettaja odottaa varmaan kiihkeästi edistymäraporttiani, sekin vielä...).
Ensimmäisenä esittelyssä viimeksi eli juuri äsken valmistunut kassi. Tässä kuten kaikissa muissakin, kuviollinen kangas on omaa designia.
Tässä on sama malli kuin yllä, hiukan pienempänä versiona. Tein jokin aika sitten kaksi uutta leimasinta, joita käytin näissä kahdessa kassissa. Yhdestä englanninkielisestä kirjasta (Clare Youngs The perfect handmade bag) bongasin tämän pikkuhärpäkkeen, joka tekee kirjan mukaan kassista "professional" - aika kivan säväyksen se tosiaan antaa, vaikka ei logo olekaan.
I tried my two new stencils here.
Tässä kassissa on toinenkin  mukava yksityiskohta: sangat ovat päältä mustat ja kuviokangas on alapuolella. Kankaan pohjaväri on saatu aikaan kauan sitten ruiskuemulsiolla ja olen tarkoituksella jättänyt siihen valkoisia viiruja, jotka saattavat tosin tässä vähän häiritä.
Monotypia on cloth gives a quite personal and unique look for a simple shopping bag.
Numero kolmosen kuviokangas on joskus ajat sitten tehty monotypia-kokeilu. Se ei sävähdyttänyt silloin millään lailla, mutta heräsi nyt pirteästi eloon.  Ja juuri monotypian ansiosta tämä kassi on sitten uniikeista uniikein, kuviomalli ei ole missään tallessa.
My former curtains got a new job :).
Ja sitten siirrymme kierrätysosastolle ja sinne, mistä kassituotanto alkoi. Olin jo pitkään katsellut vanhaa vuorillista ja itse painamaani verhoa sillä silmällä, että sen tilalle pitäisi saada uusi ja tämä vanha hyödyntää. Homma olikin yllättävän helppo, kun vuori tuli samalla kertaa leikaten lähes automaattisesti ja niinpä kasseista tuli käännettäviä.
How nice that the curtains were lined - now you can turn the bag as you please.
Kumpikin kangas on pysynyt muuten oikein hyvänä, siliävätkin melkein itsestään, mutta aurinko on näyttänyt voimansa, joten väri oli toisin paikoin tosi haalistunut. Sangat siis todistavat, että kyseessä on kierrätystuote :). Tätä sarjaa on kolme valmiina ja - huh - viisi leikattuna...
Ihmettelen vähän, mikä on se pieni sivuääni, joka vielä viitsii vikistä, että kunnon ihmiset eivät tee kasseja, vaan kitkevät kukkapenkkejä, ovat metsässä hyttysiä uhmaten tutkimassa, joko on kantarelleja, siivoavat komeroita, lukevat venäläisiä klassikoita tai Alastalon salia - tai lekottelevat rannalla! Mutta uskokaa tai älkää, jotain noista olen minäkin tehnyt, kasseista huolimatta...
Ps. Toivottavasti puserokin vielä joskus näyttäytyy täällä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti