Valmistumisen iloa

My newest surprise jacket with matching earrings, of course...

Edellisessä postauksessa mainitsemani viittävaillevalmis-villatakki on saanut napit ja on siis valmis. Ja jos jostakusta nyt tuntuu, että on tämän jo nähnyt, niin kerrottakoon, että tämä yksilö on laskujeni mukaan seitsemäs tätä mallia, ennen esittelemätön ja eka Nalle-langasta neulottu. Tein paitsi ohuemmasta langasta myös muuten pienemmän. Kuinka ollakaan, viimeiset korvikset olivat niin takkiin sopivia, että laitoin ne samaan kuvaan.

Back shall also have something to show :)

Olin jo ajatellut, että näitä takkeja ei enää syntyisi, mutta parin vuoden tauon jälkeen työ olikin tosi mukavaa. On taas kiva mallitakkikin esiteltäväksi seuraavalla yllätysnuttukurssilla. Mietin tässä, että mikäs otus se olikaan, joka ei pääse pilkuistaan eroon - minä en näköjään pääse tästä väriyhdistelmästä :)

Ei tuo villatakki mitään - ainakaan melkein mitään - mutta valmistunut on myös varsinainen iisakinkirkko...

Blouse of bourette silk, painted and sewn by myself, as the jewelry of newspaper

Luonnonvalkoisen raakasilkin tähän puseroon ostin kymmenen vuotta sitten silloisesta koulustani (vuorotteluvapaa meni opiskellessa) ja kankaan kuvioin artesaaniopintojeni silkkimaalauksen kurssilla. Puseron leikkaus alkoi vuosi sitten ja jatkui melkein samasta pisteestä tänä kesänä - valmiiksi asti! Vääntöä oli ja ilman hyvien ompelijaystävieni apua en tästä olisikaan selvinnyt. Kyllä ompelijat ovat erikseen, minun vahvuuteni on tuolla kuviontivaiheessa. On siinä tehty muotolaskosta ja muotokaitaletta, sovitettu ja sovitettu taas, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen - vaikka se ihan varmasti ei mikään taidonnäyte olekaan.

The button on the sleeve gives a little bit vintage look.

Hihoihin suunnittelin laskokset ja kiinnitin ne napeilla, jotka tulla tupsahtivat jostain juuri sopivasti. Tämä yksityiskohta antaakin minusta puserolle vintage-ilmettä. Muotokaitaleet on ommeltu käsin, meditatiivista puuhaa, joka minulle kyllä sopii oikein hyvin.

A handy small pouch is always welcome.

Puserokankaasta jäi vielä pieniä rippusia, joten kyhäsin sitten vielä pussukan niistä ja mustista pellavankappaleista. Korut olivatkin jo valmiina, ihmettelin vain, että sattuivat noin hyvin sopimaan, vaikka ovat myöhäisempää tuotantoa. Näillä asusteilla on tarkoistus suunnata kesän viimeiselle lomareissulle ihastelemaan syyskesän Pärnua. Jospa siellä saisin kuvan puserosta päälle puettuna.