sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Kuka metsässä asuu?

Kuuset ovat shiborihuovutusta ja rungot kudottu kangaspuilla (!)
Nahkaisten varpaiden sisällä on kukkalankaa.
Kirjastani tuli lopulta pehmoversio ja sidoin eli ompelin sivut parista kohtaa yhteen. Kaikki ei ole ihan kuten oikeassa koskettelukirjassa pitäisi olla, mutta tämä on nyt ensimmäinen yritykseni, josta on hyvä joskus jatkaa. Materiaalit ovat enemmän käsityöläisen omaa taidonnäytettä - seuraavassa versiossa on päähuomio kiinnitettävä kirjan mahdollisiin käyttäjiin.

Eihän HARAKKA TARAKKA ihan varsinainen metsän sirkuttaja ole, mutta kai se sentään malttaa joskus pihapiiristä metsäretkellekin lähteä.  Aika hurja otus, kopristelee koipiansa ja tuijottaa nappisilmillään, pyrstökin heiluu. Tumman kankaan olen joskus maalannut ja ilmeisesti aloittanut siitä jotain tilkkutyötä, mutta idea ei ole kantanut pidemmälle.

KARHU PARHU taitaa kohtapuolin herätä talviuniltaan; enpä oikein sen allakasta tiedä. Kangas on flanellia, ja tassuja ja korvia voi vähän heilutella. Kankaiset viivat osoittavat maan pintaa.
 
Mitäpä sanoo sitten KIRAHVI SIRAHVI? Hän on ns. maahanmuuttajataustainen ja ihmetteleekin siinä tuota talviasuista suomalaista kuusta. Hän sai kaulaansa nauhan, jotta voi vierailla muilla sivuilla tutustumassa metsäsuomalaisiin... Kirahvi on samaa flanellia kuin karhukin, mutta tämän olin joskus kuvioinut leimasimella.
"Numeroin" sivut kirpparilta löytämilläni napeilla.
Esimerkiksi KETTU LETTU on ihan mukava uusi tuttavuus. Kirahvin voi kiinnittää tarralla omalle sivulleen.

Eipä unohdeta myöskään ORAVA TORAVAA..
En ehdi tätä nykyä kovin paljon kirjoja lukea, mutta huomaanpa, että minulla on ollut kaksi sangen mielenkiintoista "tulokulmaa" kirjojen maailmaan: suomennan espanjankielistä tietokirjaa ja kun Euroopan poliittinen tilanne 1800-luvulla - ainakin omassa päässäni - ajautuu pattitilanteeseen, mikäpä sen houkuttelevampaa kuin sukeltaa metsän asukkien seuraan... 

Koulu on loppu, ja elämä edessä :)  Artesaanin todistus tulee lähiaikoina postissa, ja suvivirsi kruunaa keväällä aherruksen. Siihen mennessä kokemuspiirini onkin jo laajentunut kovasti, sillä huomisaamuna avaan oven itselleni uuteen maailmaan...

2 kommenttia:

  1. Ohhoh, Tässä olisi hyvä kirjastokirja moneen paikkaan, aika isotöinen kyllä on ja hintaa kertyisi. Loistava idea ja toteutus!
    Leila

    VastaaPoista
  2. Kirjakuvia katsoessa tulee halu päästä koskettelemaan mielenkiinoisia yksityiskohtia!
    Paljon, paljon onnea uudelle artesaanille!

    VastaaPoista